1. Psykososiaaliset
  2. Fysikaaliset
  3. Kemialliset
  4. Biologiset
  5. Suojaimet
  6. ASA-rekisteri
  7. Raja-arvot
  8. Altisteet ja raskaus

Psykososiaaliset altisteet

Henkisten ja vuorovaikutustilanteisiin liityvien kuormittavien tekijiden tiedostaminen auttaa ennaltaehkäisemään liian suurta psykososiaalista kuormitusta. Kokonaiskuormitus rakentuu psykososiaalisten kuormitustekijöiden summasta.

Psykososiaalia kuormitustekijöitä:

  1. Työn organisointiin liittyvät: Liiallinen tai liian vähäinen työn määrä, aikataulupaine, vuorotyö, työn ja vapaa-ajan sekoittuminen, työmatkat, puutteet työvälineissä tai työoloissa, epäselvät tavoitteet, työnjako, tehtävänkuva tai vastuu
  2. Työn sisältöön liittyvät: Yksipuolinen työ, jatkuva tarkkaavaisuus, suurten tietomäärien käsittely, muistiin perustuva työskentely, toistuvat keskeytykset, liian suuri vastuu, haastavat vuorovaikutustilanteet
  3. Työyhteisön vuorovaikutukseen liittyvät: Ongelmallinen yhteistyö, huono tiedonkulku, puutteellinen tuki esimieheltä tai työtoverilta, epäasiallinen kohtelu, häirintä, syrjintä, yksintyöskentely
    Lisätietoja: Työsuojelu

Fysikaaliset altisteet

Fysikaalisia altisteita ovat muun muassa melu, tärinä, sähkö, lämpötilojen vaihtelut, optinen säteily ja sähkömagneettiset kentät. Suuresta altistumisesta voi sairastua välittömästi. Pitkäkestoinen altistuminen voi aiheuttaa haitan ilmenemisen vähitellen. Useille altisteille on säädetty raja-arvot, joiden ylittämisen jälkeen sairastumisriski kasvaa merkittävästi.
Lisätietoja: TyösuojeluTyöterveyslaitos

Melu

Melualtistumista mitataan melumittareilla. Melulaskin auttaa melun määrän arvioimisessa. 80dB melualtistuksessa työnantajan on tarjottava mahdollisuus asianmukaisiin kuulosuojaimiin, koska päivittäinen 80 dB melualtistus saattaa aiheuttaa kuulovaurioita. Yli 85dB altistuksessa täytyy aina käyttää kuulonsuojausta. Jos ääntä täytyy korottaa keskustellessa, on äänenvoimakkuu yleensä yli 85dB.
Lisätietoja: Työsuojelu,  Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tärinä

Tärinässä huomioidaan etenkin koneissa ja laitteissa ilmoitetut tärinäarvot sekä työntekijän henkilökohtainen ajallinen altistuminen tärinälle. Tarvittaessa tehdään tarkentavia mittauksia.
Lisätietoja: Työterveyslaitos,  Työsuojelu

Lämmönvaihtelut

Voimakkaat lämmönvaihtelut ovat riskitekijä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksille. Kuormittavuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa työn raskaus, vaatetus, kosteus, auringon lämpösäteily ja ilman liikkuminen. Riskiä lisäävät sairaudet, lääkkeet, yli- ja alipaino, nestevaje ja univaje.
Lisätietoja: Työterveyslaitos,  Työsuojelu

Ionisoimaton säteily

Ionisoimatonta säteilyä ovat ultraviolettisäteily, näkyvä valo, lasersäteily, infrapunasäteily, mikroaallot, radiotaajuiset ja pientaajuiset sähkömagneettiset kentät sekä staattiset sähkö- ja magneettikentät. Näille on omat raja-arvonsa ja mittaustekniikkansa. Ensisijaista on huolehtia työssä käytettävien laitteiden kunnosta, minimoida altistuminen työssä ja käyttää tarvittaessa asianmukaisia suojaimia.
Lisätietoja: Työsuojelu

Sähkömagneettiset kentät

Sähkömagneettiset kentät eivät yleensä aiheuta riskiä työntekijälle. Riski kohdistuu lähinnä henkilöihin, joilla on kehonsisälle asennettuna esimerkiksi sydämentahdistin. Usein suojaukseksi tarvitaan vain tilanteen mukaan arvioitu riittävä etäisyys kentän lähteeseen. Ensisijaista on huolehtia työssä käytettävien laitteiden kunnosta ja minimoida altistuminen. Sähkömagneettisille kentille on määritelty raja-arvot.
Lisätietoja: Työterveyslaitos, Työsuojelu

Kemialliset altisteet

Työnantajan velvollisuus on ylläpitää kemikaaliluetteloa työssä käytettävistä kemikaaleista ja koota näiden käyttöturvatiedotteet työntekijöiden saataville. Työnantajan velvollisuus on kertoa kemikaaleihin liittyvistä vaaroista ja perehdyttää työntekijöille kemikaalien käyttö sekä niiltä suojautuminen. Työnantajan tulee myös selvittää, onko työpaikalla käytössä herkistäviä, vaarallisia tai SVHC-aineita (Määritelty REACH-asetuksessa luvanvaraisiksi), jotka on pyrittävä korvaamaan vähemmän vaarallisilla aineilla. Syöpävaarallisille aineille altistuvat tulee ilmoittaa ASA-rekisteriin. Työnantajan tulee myös varmistaa, että aineita käsitellään oikeanlaisissa astioissa ja tiloissa, vaaraominaisuudet on merkitty asianmukaisesti ja jätehuolto on hoidettu asetusten mukaisesti. Työntekijän tulee ilmoittaa työhön liittyvistä vaaroista työnantajalle.
Lisätietoja: TyöterveyslaitosTyösuojelu

Biologiset altisteet

Vaaraa voivat aiheuttaa esimerkiksi bakteerit, virukset, hiiva- ja homesienet, eläimet, alkueläimet, hyönteiset ja loiset. Työterveyshuolto arvioi terveydellisen merkityksen ja tarpeen esimerkiksi rokotteille.
Lisätietoja: Työterveyslaitos, Työsuojelu

Suojaimet

Riskinarvioinnissa selvitetään tarve suojainten käytölle työtehtäväkohtaisesti. Riskit pyritään poistamaan ensisijaisesti teknisin toimenpitein. Jos niiden poistaminen ei onnistu, on pyrittävä mahdollisimman vähäiseen työntekijöiden altistumiseen ja työnantajan on hankittava työntekijöiden käyttöön henkilösuojaimet.  Suojainten valinnassa huomioidaan työn, työympäristön ja työntekijän vaatimukset. Suojaimille on asetettu omat määräyksensä ja suojainten sopivuus tulee tarkistaa. Työnantaja on velvollinen järjestämään suojainkoulutusta työntekijöille. Työnantajan tulee myös valvoa suojainten käyttöä. Työntekijän on käytettävä työnkuvaan määriteltyjä suojaimia, jotta vältytään ammattitaudeilta ja tapaturmilta. Suojainten säilytyksessä on nodatettava valmistajan ohjeita sekä huolehdittava, että ne eivät altistu altisteille säilytyksen aikana. Suojainten tehokkuutta ja mahdollisia haittoja tulee seurata.
Lisätietoja: TyöterveyslaitosTyösuojelu

ASA-rekisteri

ASA-rekisteri on Työterveyslaitoksen ylläpitämä rekisteri ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuvista henkilöistä. Työnantajan pitää ilmoittaa ASA-rekisteriin työntekijät, jotka ovat altistuneet syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille vähintään 20 työpäivän ajan tai joiden altistuminen on todettu työpaikalla tehdyillä mittauksilla. Syöpävaarallisen aineen käyttö ei aina tarkoita altistumista, jolloin ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Biomonitorointi auttaa usein arvioimaan ASA-ilmoituksen tarvetta.
Lisätietoja: Työterveyslaitos

Raja-arvot

Altistumisen raja-arvoja säädetään EU-tasolla ja kansallisella tasolla. Vakavia terveyshaittoja ei yleensä ilmene pitkäaikaisessakaan altistumisessa, jos pysytään raja-arvojen alapuolella. Raja-arvoja päivitetään jatkuvasti tiedon lisääntyessä.

  • Haitalliseksi tunnettu pitoisuus (HTP-arvo) = pienin ilman kemikaalipitoisuus, joka voi nykytiedon mukaan aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle
  • Viiteraja-arvo = tutkimuksiin perustuva pitoisuus, joka ei yleensä ylity ilman työperäistä altistumista
  • Toimenpideraja = taso, jonka ylittvillä pitoisuuksilla pitää ryhtyä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi
  • Tavoitetaso = taso, johon tulisi pyrkiä terveyshaittojen estämiseksi

Biomonitorointi

Biomonitorointi mittaa työntekijän altistumista kemikaaleille, yleensä veri- tai virtsanäytteistä. Menetelmä ottaa huomioon eri altistumisreitit (iho, hengitys, limakalvot ja ruoansulatuskanava) ja huomioi myös suojainten tehokkuuden. Eri kemikaaleille on määritelty omat viiterajansa. Mittauksia suorittavat vain alaan erikoistuneet ammattilaiset.

Työhygieeniset mittaukset

Työhygieenisten mittauksien avulla selvitetään työpaikan olosuhteita tarpeen mukaan (kaasut, kuidut, pölyt, punkit, mikrobit ja myrkyt) ilma-, materiaali- ja pyyhintänäytteiden avulla.
Lisätietoja: TyöterveyslaitosTyösuojelu

Altisteet ja raskaus

Työnantajan tulee huomioida kemialliset altisteet, säteily, tarttuvat taudit ja muut tekijät, jotka voivat vaarantaa raskaana olevan työntekijän tai sikiön terveyden. Jos vaaratekijää ei voida poistaa, on työntekijä pyrittävä siirtämään muihin sopiviin tehtäviin. Jos muita tehtäviä ei ole mahdollista järjestää, on syytä selvittää mahdollisuus erityisäitiysvapaaseen. Tarvittaessa työterveys tekee terveystarkastuksen ja työpaikkakäynnin raskaudenajan työskentelyn suunnittelemiseksi.
Lisätietoja: Työterveyslaitos, Terveyskirjasto