Palveluntuottajien etsiminen

Työterveyshuoltoa järjestäviä tahoja löydät Työterveyslaitoksen hakukoneesta

Työterveyshuoltosopimus

Työterveyshuoltosopimus on kirjallinen sopimus, josta ilmenee työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Sopimus on tarkistettava, jos olosuhteet muuttuvat. Yleisillä järjestelyillä tarkoitetaan esimerkiksi työterveyshuoltopalveluiden osoitteita ja aukioloaikoja. Palveluiden laajuudella tarkoitetaan, ovatko sovittavat palvelut vain lakisääteiset (KL I) vai sisältyykö palveluihin myös sairaanhoito (KL II) tai muita palveluita. Työnantajan tulee käsitellä sopimus yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Sopimuksen tulee olla nähtävillä ja kaikkien luettavissa työpaikalla.

Esiselvitys

Esiselvitys on perusta työpaikkakäynnille. Ennen työpaikkaselvitystä työterveyshuolto selvittää usein työnantajalta toimialan, työntekijät, työnkuvat ja muut työhön liittyvät tekijät, jotta työpaikkaselvityksestä saadaan mahdollisimman suuri hyöty työn terveydellistä merkitystä arvioitaessa. Riskinarviointi on suositeltavaa tehdä ennen työpaikkaselvitystä.

Työpaikkaselvitys (perusselvitys)

Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon toiminnan edellytys. Se tehdään aina työterveyshuollon alkaessa, yrityksen toiminnan muuttuessa tai jos työterveyshuolto havaitsee perustellun tarpeen selvityksen tekemiseksi. Työpaikkaselvitys tehdään yleensä mahdollisimman pian työterveyshuoltosopimuksen jälkeen. Työpaikkaselvityksen tarkoituksena on työpaikan olosuhteiden selvittäminen ja terveydellisen merkityksen arviointi. Läpi käydään muun muassa työolot, työmenetelmät, mahdolliset altisteet, muut terveysriskit ja ensiapuvalmius. Selvitys tehdään yrityksen tiloissa ja tavoitteena on arvioida myös työntekijöiden työskentelyä. Työpaikkaselvityksen pohjalta suunnitellaan muu toiminta, esimerkiksi terveystarkastukset ja niiden sisältö. Käynnin jälkeen laaditaan työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Työpaikkaselvitys on Kela-korvauksen edellytys. Kela ei toistaiseksi korvaa etänä tehtyjä työpaikkaselvityksiä.

Kohdennettu työpaikkaselvitys

Jos perusselvitys ei anna riittävää kuvaa työpaikan tilanteesta ja riskien terveydellisestä merkityksestä, tehdään kohdennettu työpaikkaselvitys. Sen tekemisessä voidaan hyödyntää työterveyshuollon asiantuntijoita, esimerkiksi työfysioterapeuttia tai työpsykologia. ?

Riskinarviointi

Työnantajan velvollisuus on tehdä työn vaarojen, kuormitustekijöiden ja riskien arviointi. Työn vaaroja arvioitaessa selvitetään työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät. Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida näiden tekijöiden terveydellinen merkitys. Riskit pyritään poistamaan vaadittavilla toimenpiteillä. Jos riskin poistaminen ei onnistu, on riski saatava toimenpiteillä mahdollisimman pieneksi ja vähintäänkin hallittavalle tasolle. Apua arvioinnin tekoon voi pyytää asiantuntijoilta, esimerkiksi tapaturmavakuutusyhtiöstä tai työterveyshuollosta.
Lisätietoja: Työturvallisuuskeskus

Toimintasuunnitelma

Toimintasuunnitelma on yritykselle yksilöllisesti laadittu suunnitelma työterveyshuollon tavotteista ja niiden toteuttamisesta. Työterveyshuolto ja työnantaja tekevät toimintasuunnitelman yhdessä työpaikkakäynnin jälkeen. Sitä laadittaessa otetaan huomioon myös yrityksen työhyvinvointistrategia. Toimintasuunnitelman tulee sisältää työpaikan tarpeet, työterveyshuollon tavoitteet ja suunnitellut toimenpiteet. Tarkoitus on antaa ratkaisuja työntekijöiden terveyden edistämiseksi. Toimintasuunnitelmassa kerrotaan tietoa muun muassa altisteiden terveydellisestä merkityksestä, vaarojen vähentämisestä, niiltä suojautumisesta ja työterveystarkastuksista. Työnantaja ja työterveyshuolto seuraavat suunnitelman toteutumista yhdessä. Toimintasuunnitelman pitää olla työnantajalla kirjallisena työntekijöiden nähtävänä. Suunnitelma laaditaan tilanteesta riippuen joko vuosittain tai 3–5 vuoden ajalle, jolloin se tarkistetaan vuosittain. Ajantasainen toimintasuunnitelma on edellytys Kela-korvausten saamiseksi.

Työterveystarkastukset

Työterveystarkastus järjestetään työterveyshuollon, työnantajan tai työntekijän aloitteesta. Tarkistuksia on sekä lakisääteisiä että vapaaehtoisia. Työntekijän täytyy osallistua lakisääteisiin ja työnantajan perustelemiin terveystarkastuksiin, kieltäytyminen voidaan tulkita irtisanomisperusteeksi. Vapaaehtoisia tarkastuksia suunnitellaan tarpeen mukaan.  Terveystarkastuksessa selvitetään työntekijän terveys ja toimintakyky haastattelun ja kliinisen tutkimuksen avulla. Tarvittaessa hyödynnetään laboratoriotutkimuksia ja muita mittauksia. Tarkastuksiin vaikuttaa muun muassa toimiala, työn kuormitus, työskentelyolosuhteet, altisteet,  työntekijän ikä ja sukupuoli. Terveystarkastusten tekemisestä sovitaan toimintasuunnitelmassa.

Mahdollisia aiheita terveystarkastukselle:

  • Tunnistaa työn terveysvaarat ja antaa tietoa niiden torjunnasta
  • Seurata tehtyjen muutosten vaikutusta työhön
  • Selvittää työntekijän altistuminen ja altisteen mahdollisesti aiheuttamat terveyshaitat
  • Selvittää terveydentilan tai sen muutoksen vaikutus työkykyyn
  • Selvittää työtehtävien tai yrityksen toimintatapojen muutosten vaikutus työkykyyn
  • Tunnistaa ammattitaudit ja suunnitella jatkotutkimukset ja hoidot

Työsuojelun toimintaohjelma

Lain mukaan työnantajalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma. Työnantaja laatii sen työntekijöiden tai työntekijöiden edustajan kanssa. Työsuojelun toimintaohjelman sisältö ja laajuus määräytyvät yrityskohtaisesti. Toimintaohjelma koostuu työpaikan nykytilan arvioinnista ja kehittämisohjelmasta. Riskien arvioinnin perusteella asetetaan kehittämistavoitteet aikatauluineen. Työsuojelun toimintaohjelmassa kerrotaan työsuojeluvastuut,  työsuojeluyhteistoimnan järjestäminen työpaikalla, työtapojen, työtilojen ja työyhteisön tilan tarkkailu ja seuranta, työtapaturmien ja muiden vaaratilanteiden tutkinta, työterveyshuollon järjestäminen, henkilöstön perehdyttäminen ja työsuojelunäkökulman liittäminen hankintoihin ja muutoksiin. Vastuu työsuojelun toimintaohjelman järjestämisestä on työnantajalla.
Lisätietoja: Työsuojelu, Työturvallisuuskeskus

Työsuojeluhenkilöstö

Työpaikalla on oltava työnantajaa edustava työsuojelupäällikkö. Työntekijöitä edustaa työsuojeluvaltuutettu, joka on valittava, jos työpaikalla on yli 10 työntekijää. Työsuojelutoimikunta on perustettava, jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Usein työnantajan edustajia on neljäsosa toimikunnan jäsenistä. Yhteensä jäseniä on yleensä 4, 8 tai 12. Toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. Laajaa työntekijäryhmää ja työpaikkaa yleisesti koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Työsuojelutoimikunta tekee työturvallisuutta ja työterveyttä koskevia kehittämisehdotuksia työnantajalle sekä seuraa työsuojelun toimintaohjelman ja työterveyshuollon toteutumista. Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on myös tehdä esityksiä työsuojelukoulutuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi sekä osallistua työkykyä ylläpitävään toimintaan.
Lisätietoja: Kela, Työsuojelu

Päihdeohjelma

Jos työntekijöille tai työnhakijoille aiotaan tehdä huumausainetestejä, tulee työnantajalla olla työterveyshuoltolain mukainen päihdeohjelma.  Päihdeohjelmaa koskevat asiat käsitellään yhteistyössä työnantajan, työterveyshuollon, työsuojelun ja työntekijöiden edustajien kanssa. Vain työntekijä voi toimittaa huumausainetodistuksen työnantajalle. Päihdeohjelmaan liittyvät tiedot voidaan yhdistää työsuojelun toimintaohjelmaan tai laatia ne erillisinä asiakirjoina. Päihdeohjelmaa tulee päivittää ja kehittää. Työterveyslaitoksen esimerkki päihdeohjelmasta ja vastuiden jakamisesta löytyy Työterveyslaitoksen sivustolta.

Päihdeohjelmaan kuuluu:

  • Työpaikan päihdehaittoja ennaltaehkäisevä toiminta: Koulutus ja tiedottaminen, päihteetön työilmapiiri, alkoholittomien vaihtoehtojen mahdollistaminen tilaisuuksissa
  • Ongelmien varhainen tunnistaminen ja neuvonta: Työterveyshuollon hyödyntäminen, työntekijän huoli työkaverista, esimiehen huoli työntekijästä
  • Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus: Yhteys työterveyshuoltoon, jossa tehdään työkykyarvio, tilanteen kartoitus ja laaditaan kuntoutussuunnitelma mahdollisesti päihdeasiantuntijoita hyödyntäen. Kuntoutus voidaan järjestää työterveyshuollossa, A-klinikassa tai muussa sopivaksi katsotussa päihdehoitopaikassa. Työterveyshuollossa järjestetään työterveysneuvottelu, jossa sovitaan kuntoutussuunnitelman toteutus, kesto, vastuualueet, seuranta ja seuraamukset, jos kuntoutussuunnitelma ei toteudu. Päihdeongelmaan, hoitoonohjaukseen ja hoitoon liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. 

Lisätietoja: Päihdeohjelman kehittäminen, TyöterveyslaitosTyöturvallisuuskeskusA-klinikka, Ehkäisevä päihdetyö, huumetestien tekeminen työpaikalla