1. Mitä jos työkyvyttömyys pitkittyy?
  2. Omavastuuaika
  3. Sairauspäiväraha
  4. Osasairauspäiväraha
  5. Työterveysneuvottelu (kolmikanta-, verkostoneuvottelu)
  6. Korvaava työ
  7. Kuntoutus
  8. Työtapaturmat

Onko vaiva työperäinen vai sairausperäinen?

  • Yrityksen työterveyssopimuksesta voi katsoa, mitä palveluita sopimukseen sisältyy. Kuuluuko siihen sairaanhoidolliset palvelut (KL II) vai pelkkä lakisääteinen ennaltaehkäisevä ja työhönliittyvät sairaudet kattava (KL I) työterveyshuolto?
  • Sairaus ja työkyvyttömyys ovat eri asioita. Työkykyä arvioitaessa sairaus suhteutetaan työntekijän työnkuvaan.
  • Työkyvyllä tarkoitetaan työn ja ihmisen voimavarojen suhdetta. Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi asenteet, motivaatio, osaaminen, terveys ja toimintakyky, ikä, perhe, lähiyhteisö, työ, työolot, työyhteisö, johtaminen, arvot ja ympäristö. Työkyvyn seuranta ja edistäminen ovat työnantajan, työntekijän ja työterveyden yhteistyötä, jolla ehkäistään työkyvyttömyyttä työuran kaikissa vaiheissa.

Mitä jos työkyvyttömyys pitkittyy?

Sairauspäivärahapäivä = Kelan termi työpäivälle, jona työntekijä on diagnosoitu sairauden tai vamman vuoksi työkyvyttömäksi. Kela laskee näihin myös lauantait. Sunnuntait ja muut pyhäpäivät eivät ole sairauspäivärahapäiviä. 

Sairastumispäivä + 9 sairauslomapäivää

Sairastumisen alku on omavastuuta, jolloin työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus sairausajan palkkaan. Mahdollisuuksien mukaan työnkuvan muokkaamisen tai korvaavan työn pohdinta oman lähiesimiehen ja työterveyshuollon kanssa.

10 sairauspäivärahapäivää

Kela alkaa maksaa sairauspäivärahaa ja pohditaan tarvittessa jo osasairauspäivärahaa, ammatillista kuntoutusta tai vammaistukea. Näitä pohdittaessa järjestetään työterveysneuvottelu. Joskus Kela pyytää lisäselvitystä sairauslomaan liittyen.

30 sairauspäivärahapäivää

Työnantajan on tehtävä ilmoitus sairastamisesta työterveyshuoltoon.

60 sairauspäivärahapäivää

Tarvitaan B-lääkärinlausunto tai muu selvitys työkyvyttömyydestä. Se toimitetaan Kelaan työnantajan tai työntekijän toimesta. Jos työntekijä toimittaa lausunnon Kelaan, toimittaa työntekijä työnantajalle päivärahajakson keston A-todistuksella. Kela selvittää B-todistuksen avulla kuntoutustarvetta.

90 sairauspäivärahapäivää

Työterveyshuollon tulee arvioida yhdessä työnantajan kanssa jäljelläoleva työkyky. Selvitys on toimitettava Kelaan tai sairauspäivärahan maksaminen päättyy.

150 sairauspäivärahapäivää

Kelalta tulee kirje, jossa kerrotaan mahdollisuuksista hakea kuntoutusta tai työkyvyttömyyseläkkettä. Jos kuntotus on aiheellinen, haetaan sitä Kelalta tai vakuutusyhtiöltä tilanteesta riippuen. Hakemista varten tarvitaan B-lääkärinlausunto. Työkyvyttömyyseläkettä voi hakea, jos sairaus jatkuu yli vuoden.

300 sairauspäivärahapäivää

Sairuspäivärahan maksaminen loppuu. Sen jälkeen voi olla mahdollista hakea sairauspäivärahan lisäpäiviä tai työkyvyttömyyseläkettä.

Lisätietoja: Kelan pikaopasSairauspäivärahan määräSairauspäivärahakauden laskeminen

Omavastuuaika

  • Omavastuuaika on sairastumispäivä + 9 arkipäivää (poislukien sunnuntait ja muut pyhäpäivät). Sairastumispäivä voi olla sunnuntai tai muu pyhäpäivä.
  • Omavastuuaika on yksi arkipäivä, jos työkyvyttömyys alkaa samasta syystä uudelleen 30 kalenteripäivän kuluessa edellisen sairauspäivärahan maksamisesta.
  • Yrittäjällä tulee olla YEL-vakuutus voimassa työkyvyttömyyden alkamispäivänä.
  • Omavastuuaikaa ei ole, jos sairauspäiväraha jatkuu heti osasairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen.
  • Lisätietoja: Kela

Sairauspäiväraha

Sairauspäivärahapäivä = Kelan termi työpäivälle, jona työntekijä on diagnosoitu sairauden tai vamman vuoksi työkyvyttömäksi. Kela laskee näihin myös lauantait. Sunnuntait ja muut pyhäpäivät eivät ole sairauspäivärahapäiviä.

Sairauspäivärahaa voi saada alle vuoden kestävästä työkyvyttömyydestä lääkärintodistuksella. Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuajan aikana työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus sairausajan palkkaan. Jos työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa sairauspäivärahankin ajalta, voidaan sairauspäiväraha maksaa työnantajalle. Mikäli tällöin palkka päivää kohti on pienempi kuin päiväraha, maksaa Kela palkan ja päivärahan erotuksen työntekijälle.
HakuohjeSairauspäivärahan määräSairauspäivärahakauden laskeminen
Lisätietoja: Työnantaja, Työntekijä, Yrittäjä, Työtön, Opiskelija, Muut, Ulkomaihin liittyvät tilanteet 

300 sairauspäivärahapäivän täytyttyä sairauspäivärahaa voi saada uudelleen saman sairauden vuoksi vasta, kun on ollut työkykyinen vuoden ajan. Jos palaa töihin ja työskentelee yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää, voi saada sairauspäivärahaa vielä 50 lisäpäivältä. Uuden sairauden osalta voi saada sairauspäivärahaa, jos se ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä edellisen sairauspäivärahakauden aikana.

Työkyvyttömyys vuosilomalalla? (Ammattiliitto ja työnantajakohtaisia poikkeuksia on olemassa)

  • Jos työkyvyttömyys todetaan vuosiloman aikana on työntekijällä on oikeus hakea loman siirtoa omavastuuksi laskettavan kuuden työkyvyttömyyspäivän ylittäviltä päiviltä.
  • Jos työkyvyttömyys todetaan ennen vuosilomaa voi työntekijä pyytää loman siirtoa myöhäisempään ajankohtaan. Tämä pätee myös jos jo ennalta on tiedossa työkyvyttömyyden vievä sairaanhoitojakso.
  • Oikeutta loman siirtämiseen ei ole jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

Lisätietoja löytyy etenkin ammattiliittojen sivuilta: www.vuosilomaopas.fi, yhteenveto.fi, tehy.fi

Osasairauspäiväraha

Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työntekijää pysymään töissä työkyvyn alentuessa sekä auttaa työntekijää kuntoutumaan takaisin täysipäiväiseksi työntekijäksi. Työaika on 40–60% verrattuna aiempaan työaikaan ja työ ei saa vaarantaa työntekijän terveyttä tai toipumista. Osasairauspäivärahan aloittaminen, kesto, työjärjestelyt, kontrollit ja päättyminen suunnitellaan työolot tuntevan lääkärin kanssa. Ennen osasairauspäivärahan aloittamista pyritään aina järjestämään työterveysneuvottelu. Osasairauspäivärahan järjestäminen on vapaaehtoista ja siihen tarvitaan sekä työntekijän, että työnantajan suostumus.
Linkki: Kuka voi saada ja menettely mikäli on useita työpaikkoja
Hakeminen: Kelan hakulomakkeet
Kelan arkipäivien laskeminen: Päivälaskuri, Kela

  • Ennen osasairauspäivärahaa työntekijän on tullut olla sairauslomalla omavastuuaika.
  • Haettavan osasairauspäivärahan tulee kestää vähintään 12 arkipäivää (sisältäen lauantait). Osasairauspäivärahaa voi saada enintään 120 päivää.
  • Osasairauspäivärahan määrä on puolet sairauspäivärahan määrästä. Työntekijä hakee osasairauspäivärahaa Kelalta, jos työntekijä saa 40–60% työajan mukaisesti palkkaa työnantajalta. Jos yritys maksaa työntekijälle täyttä palkka, hakee yritys osasairauspäivärahan Kelalta.
  • Hakemusta varten tarvitaan B-lausunto työterveyslääkäriltä tai työolosuhteet hyvin tuntevalta lääkäriltä.
  • Jos työntekijä sairastuu osasairauspäivärahan aikana, siirtyvät osasairauspäivärahapäivät sairauslomajakson ajalta eteenpäin.
  • 120 päivän täyttymisen jälkeen voi saman sairauden osalta saada osasairauspäivärahaa vasta, kun on ollut yhtäjaksoisesti vuoden ajan työkykyinen.
  • Jos työntekijä palaa työhön, voi työntekijä saada saman sairauden osalta 30 yhtämittaisesti työskennellyn päivän jälkeen 50 lisäpäivää.
  • Osasairauspäivärahaa voi saada, vaikka enimmäismäärä sairauspäivärahapäiviä olisi käytetty.

Osasairauspäiväraha ja vuosi-/sairausloma?

  • Ei ole tarkoituksenmukaista lomailla osasairauspäivärahanaikana.
  • Jos osasairauspäivärahalla olevalle työntekijälle on myönnetty vuosilomaa, voidaan työntekijän tai työntekijän lapsen sairastuessa  valita kahdesta menettelyvaihtoehdosta:
    1. Osa-aikatyösopimusta muutetaan niin, että sopimus päättyy keskeytyksen ajaksi ja jatkuu sen jälkeen. Uusi sopimus toimitetaan Kelaan. Osasairauspäivärahan maksaminen pysähtyy keskeytyksen ajaksi ja jatkuu uuden sopimuksen mukaisesti joko 0, 1 tai 10 päivän omavastuuajalla riippuen osa-aikatyöskentelyn keskeytyksen pituudesta sekä siitä, maksetaanko keskeytyksen ajalta sairauspäivärahaa.
    2. Ei tehdä muutosta sopimukseen eikä ilmoitusta Kelaan. Osasairauspäivärahan maksaminen jatkuu keskeytyksen ajan ja osasairauspäivärahapäivät kuluvat.

Ilmoita Kelaan, jos:

  • Työsopimus keskeytyy tai muuttuu
  • Työntekijä saa korvausta ulkomailta
  • YEL/MYEL-työtulo on vaikuttanut osasairauspäivärahaan ja se muuttuu
  • Työntekijä aloittaa kuntoutuksen (muun kuin Kelan kuntoutuksen)

Korvaavan työn, osasairauspäivärahan ja ammatillisen kuntoutuksen eroja

Taulukko muokattu lähteestä: Korvaavaa työtä vai sairauspoissaoloa? Koskinen, Markkula, Virta. Edilex 7/2009

Korvaava työ Osasairauspäiväraha Ammatillinen kuntoutus
Milloin? Ohimenevä lyhytkestoinen sairaus tai sairauslomalta paluu Työntekijällä on 2–20 viikossa paraneva sairaus ja työjärjestely ei uhkaa kuntoutumista. Voidaan aloittaa omavasuuajan jälkeen. Työntekijällä on pitkäaikainen tai parantumaton sairaus, johon liittyy työkyvyttömyyden uhka.
Työjärjestely Mahdollisuuksien mukaan mukautetusti omaa tai muuta korvaavaa työtä 100% työajalla Mukautettu työnkuva 40–60% työajalla Muokattu työnkuva, uudelleensijoitus tai koulutus
Kesto Päiviä–kuukausia 12–120 sairauspäivärahapäivää Viikkoja tai kuukausia johtaen lopulta uuteen työhön tai pitkäaikaiseen muutokseen
 Aloitus ja työsopimus Työntekijä ja työnantaja sopivat, jonka jälkeen työntekijän työkyky korvaavaa työtä varten arvioidaan työterveyshuollossa. Yleensä toimitaan voimassaolevan työsopimuksen puitteissa. Työkykyarvio työterveyshuollossa, jonka jälkeen järjestetään työterveysneuvottelu. Uusi väliaikainen työsopimus SV28 ja B-lausunto lähetetään Kelaan. Hoitavan lääkärin arvio kuntoutuksesta. Tarvitaan B-lausunto. Tarvittaessa tehdään uusi työsopimus.
Palkka Normaali palkka 40–60% palkka + 50% sairauspäiväraha tai normaali palkka sopimuksen mukaan Kuntoutusraha tai kuntoutustuki
Vastaava taho Työnantaja.  Laissa ei ole määritelty korvaavan työn käsitettä. Jokainen työnantaja laatii omat menettelytapansa korvaavan työn käytöstä. Työnantaja ja Kela Työnantaja ja vakuutusyhtiö

Työterveysneuvottelu (työterveyhuoltoneuvottelu, työkykyneuvottelu, kolmikantapalaveri, verkostopalaveri, verkostoneuvottelu)

Työterveysneuvottelun tarkoitus on tukea työntekijän työkykyä. Siihen osallistuvat työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto. Työntekijän toiveesta neuvotteluun voi osallistua myös luottamushenkilö tai työsuojeluvaltuutettu. Ennen neuvottelua työterveys tapaa potilaan työkyvyn selvittämiseksi. Samalla sovitaan, mistä asioista voidaan puhua. Työterveysneuvottelussa keskitytään työkykyyn. Työnantaja perehtyy työpaikan tilanteeseen ja työntekijän työnkuvaan ennen neuvottelua. Neuvottelu on luottamuksellinen. Neuvottelussa voidaan sopia muutoksista työnkuvaan, aikatauluihin ja muihin järjestelyihin. Neuvottelu voidaan järjestää työterveyshuollon, työntekijän, esimiehen, henkilöstöhallinnon, erikoissairaanhoidon tai kuntoutuksen aloitteesta. Työterveysneuvottelusta kirjataan muistio. Työterveysneuvottelu voidaan järjestää useasta eri syystä. Esimerkiksi:

  • Kehitetään ratkaisu, jolla työpaikka voi tukea työntekijää jatkamaan työssä alentuneesta työkyvystä huolimatta.
  • Suunnitellaan töihin paluu pitkän sairausloman jälkeen niin, että työntekijän työkyky ei vaaraannu töihin palatessa.
  • Pohditaan ratkaisumalli, jonka avulla työnantaja voi puuttua työntekijöiden työkykyä uhkaaviin tekijöihin.
  • Pohditaan ratkaisuja työntekijän sijoittamiseksi uusiin tehtäviin, jos työntekijä ei voi jatkaa nykyisessä tehtävässään.

Korvaava työ (muokattu työ, kevennetty työ)

Tarkoituksena on mahdollistaa työskentely, jos työntekijä ei kykene sairauden tai vamman vuoksi tekemään omaa työtään. Parhaimmillaan korvaava työ on kuntouttavaa. Korvaava työ voi olla esimerkiksi fyysistä voimaa vaativalla alalla toimistotöitä. Myös koulutus voidaan laskea korvaavaksi työksi. Lääkäri arvioi, voiko työntekijä tehdä korvaavaa työtä. Potilas voi antaa lääkärille luvan soittaa jo vastaanotolta esimiehelle korvaavan työn pohdintaa varten. Korvaava työ ei saa vaarantaa toipumista. Korvaava työ on työtekijälle vapaaehtoista ja esimiehen tulee tarjota työntekijän osaamista vastaavaa mielekästä työtä.  Laissa ei ole määritelty korvaavan työn käsitettä, joten menettelytavat korvaavan työn käytöstä laaditaan yhteistyönä työnantajan ja työntekijöiden tai työntekijöiden edustajien kanssa. Korvaavan työn toteuttamisessa on noudatettava yhdenvertaisuutta.

Korvaavan työn hyötyjä:

  • Yleensä sama palkka kuin varsinaisesta työstä
  • Sairauslomapäivät eivät kerry
  • Mahdollisuus oppia uusia taitoja, keskittyä paremmin johonkin tiettyyn osa-alueeseen ja saada uusia näkökulmia työhön
  • Helpottaa työhön paluuta ja ehkäisee sairausloman pitkittymistä

Esimerkki toteuttamisesta:

  1. Työntekijän sairaus tai vamma
  2. Työntekijä ja esimies sopivat korvaavasta työstä
  3. Työterveyslääkäri arvioi, onko työntekijä sopiva korvaavaan työhön
  4. Aloitetaan korvaava työ ja sovitaan työkyvyn seurannasta

Kuntoutus

Jos työntekijän vamma tai sairaus heikentää työkykyä ja tilanne uhkaa pitkittyä, selvitetään mahdollisuus kuntoutukseen. Kuntoutuksen tavoite on toimintakyvyn, työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen. Kuntoutusta varten tarvitaan lääkärintodistus. Hakemista varten kuntoutuksesta tulee olla hyötyä, hakemiselle asetettujen kriteerien on täytyttävä ja ajankohdan tulee olla sopiva.  Kuntoutuksen aikana voit saada kuntoutusrahaa (ehdot, hakeminen) työpäiviltä, joina osallistut kuntoutukseen. Voit saada myös matkakorvauksia (ehdot, hakeminen).

Kuntoutusta järjestävät:

  • Kela
  • Työeläkelaitokset
  • Kunnat
  • Vakuutusyhtiöt
  • Vammaisjärjestöt

Lisätietoja: Kelan pikaopas

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus auttaa pysymään työelämässä tilanteissa, joissa pysyvästi alentunut työkyky estää nykyisen työnkuvan tekemisen tai työhön palataan pitkältä sairauslomalta eivätkä osasairauspäivärahan keinot riitä. Yleensä ensin selvitetään, voidaanko nykyisessä työssä muokata työnkuvaa sopivaksi tai vaihtaa työnkuvaa niin, että uhka poistuu. Ammatillinen kuntoutus voi olla muun muassa työkokeilu, työhönvalmennusta, koulutusta tai elinkeinotukea yrittäjyyttä varten. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta voi saada kuntoutustukea, jolloin toimeentulo on parempi kuin työkyvyttömyyseläkkeellä. Työelämän jatkuessa myös eläkkeesi karttuu pidempään. Ammatillista kuntoutusta järjestää tilanteesta riippuen: Työeläkevakuuttajat, Kela, tapaturma ja liikennevakuutuslaitokset ja kunnat.

Työntekijä voi hakea ammatillista kuntoutusta työeläkevakuuttajalta, jos alla olevat ehdot täyttyvät:

  • Työntekijällä on ammatti ja hän on ollut työelämässä edeltävät viisi vuotta sekä tienannut näiden aikana vaaditun summan. Summan voi tarkistaa vakuutusyhtiöltä.
  • Sairaus tai vamma uhkaa aiheuttaa työkyvyttömyyden lähivuosina ja uhkaa voidaan siirtää kuntoutuksen tai koulutuksen avulla.
  • Alin vanhuuseläkeikä ei ole täyttynyt.

Työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki

Ennen työkyvyttömyyseläkettä pohditaan aina ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuutta.  Työkyvyttömyyseläkettä voi hakea, jos alentunut työkyky on kestänyt vähintään vuoden eivätkä hoidot, työjärjestelyt, kuntoutus tai ammatillinen kuntoutus pysty palauttamaan työkykyä. Osatyökyvyttömyyseläkettä voi hakea, jos pystyy työskentelemään kevennetyllä työmäärällä. Työkyvyttömyyseläkettä ja osatyökyvyttömyyseläkettä voi hakea myös määräaikaisena, jolloin niitä kutsutaan kuntoutustueksi ja osakuntoutustueksi.

Työtapaturmat

Työtapaturmiksi luokitellaan työpaikalla tai työmatkalla sattuneet tapaturmat. Tapaturmat on ilmoitettava välittömästi vakuutusyhtiölle. Jos työtapaturma on vakava (menehtyminen tai vaikealaatuinen vamma), tulee työnantajan ilmoittaa siitä välittömästi poliisille ja aluehallintoviraston työsuojeluun. Ilmoitus tulee tehdä myös tilanteissa, joissa vamman vaikausaste jää epäselväksi.

Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus hankkia työtapaturma- ja ammattitautivakuutus kaikille työntekijöille, joille työnantaja maksaa palkkaa yli 1 200 euroa kalenterivuoden aikana. Vakuutus korvaa työtapaturmasta ja ammattitaudista tai sen epäilystä aiheutuvia kuluja.
Lisätietoja: Työsuojelu, TapaturmakustannuslaskuriFinlex